Etusivu
|
Hakuohjeita
|
Toimitusehdot
|
Yhteystiedot
Ostoskorissa 0 tuotetta
Julkaisut ja ohjesäännöt
Pääesikunta
Maavoimien esikunta
Maanpuolustuskorkeakoulu
Muut
Maanpuolustuskorkeakoulu
Panssarintorjunta ja sen tulevaisuus
Julkaisuvuosi:
2017
Kieli:
suomi
Painopaikka:
Punamusta Oy
Sivumäärä:
195
Tekijät:
Lehti, Olavi J.
Hinta
24.95 €
Toisen maailmansodan aikana panssarivaunut ja panssarintorjunta muodostivat vastinparin, johon kiteytyi osa hyökkäys- ja puolustussodankäynnissä voittoon tai tappioon johtavista tekijöistä. Suomessa panssarivoimien ja panssarintorjunnan merkitys koettiin konkreettisesti kesän 1944 puolustustaisteluissa. Neuvostoliiton suurhyökkäys onnistuttiin pysäyttämään suurelta osin uuden saksalaisen panssarintorjunta-aseistuksen – panssarinyrkkien ja panssarinkauhujen – avulla. Sotien aikana tapahtunut nopea teknillinen kehitys, joka jatkui niin panssarivaunukaluston kuin panssarivaunujen tuhoamiseen liittyneen aseistuksen osalta myös sotien jälkeen, pakotti analysoimaan tilannetta myös sotienjälkeisessä Suomessa. Yksi perinpohjaisimmista panssarintorjunnan kehitystä käsittelevistä tutkimuksista oli yleisesikuntamajuri Olavi Johannes Lehden vuonna 1950 valmistunut tutkimus "Panssarintorjunta ja sen tulevaisuus". Suomen Sotatieteellisen seuran palkitsema noin 200-sivuinen tutkimus valmistui aikana, jolloin kesän 1944 koettelemuksista oli aikaa vasta kuusi vuotta. Ehkä osin siksi tutkimusta ei julkaistu, vaan se jäi puolustusvoimien sisäiseen käyttöön. Olavi Johannes Lehden tutkielma "Panssarintorjunta ja sen tulevaisuus" on Suomalaisen sotataidon klassikot-sarjan kuudes osa. Edellisissä osissa olemme tarkastelleet puolustusjärjestelmän osatekijöiden muodostumista maalla, merellä ja ilmassa. Richard Lorentzin käsikirjoitus kuvasi suomalaista ilmasotataidon kehitystä. Jouko Pirhosen diplomityö taas arvioi suomalaisen merisotataidon erityispiirteitä. T. V. Viljasen tutkimuksessa kuvattiin suurhyökkäyksen torjuntaan liittyviä haasteita. Paavo Junttilan diplomityössä arvioitiin taistelutehon laskemiseen vaikuttaneita tekijöitä jatkosodassa. Paavo Ilmolan erillistutkimuksessa käsiteltiin sissisotaa, sen edellytyksiä ja sodankäynnin suuntaviivoja. Lehden tutkimus on uusi vahva lenkki Suomalaisen sotataidon klassikot-sarjan vuosittain jatkuvassa ketjussa. Työ on analyyttisesti, laajan lähdeaineiston pohjalta laadittu. Lehden alkuperäisen tutkimuksen lisäksi kirjan alussa kolme erillisartikkelia avaavat näkökulmia Lehden tutkimukseen. Dosentti Mikko Karjalainen valottaa Olavi Johannes Lehden henkilökuvaa. Sotahistorian professori, kenraalimajuri (evp.) Vesa Tynkkynen maalaa kuvan panssarintorjunnan painoarvon kasvusta Suomessa ja liittää Lehden osaksi torjunnan keskeisiä kehittäjiä. Eversti, dosentti Petteri Jouko puolestaan arvioi käsityksiä panssarihyökkäyksestä jatkosodan aikana ja sen jälkeen.
« Takaisin